Kuka hyötyy Porvoon kyläkoulujen lakkautuksista?

Porvoon kyläkoulujen lakkautusaikeet ovat herättäneet syvää epäluottamusta kaupungin päätöksentekoa kohtaan. Prosessin epäselvyydet, ontuvat perustelut, kiirehtiminen ja kuntalaisten olematon osallistaminen ovat tehneet tilanteesta mahdottoman hyväksyä. Päätösten taustalla saattaa olla poliittisia kytköksiä, keskittämispolitiikan sokeaa noudattamista, ideologisia syitä tai taloudellisia sidonnaisuuksia – ei kuntalaisten tai lasten etu.

Epäselvä prosessi ja kuulemistilaisuuksien puute

Palveluverkkoselvityksen menettelyvirheet ovat ilmeiset. Suomen perustuslain 14 §:ssä säädetään, että jokaisella on oikeus osallistua ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon, ja hallintolain 41 § korostaa asianosaisen oikeutta tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Näitä oikeuksia ei ole kunnioitettu.

Ilolan ja Epoon koulun huoltajille järjestettiin omat vanhempainillat (Ilolassa kutsu lähti alle viikkoa ennen tilaisuutta), eikä varsinaisia kuulemistilaisuuksia pidetty lainkaan. Lasten kuuleminen, jota edellytetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksessa ja perusopetuslain 21 §:ssä, on täysin laiminlyöty. Kukaan ei ole kysynyt ilolalaisilta tai epoolaisilta lapsilta, miltä tuntuu siirtyä Keskuskouluun ja matkata bussilla pahimmillaan lähes 2,5 tuntia päivässä.

Kuljetusarviot lähetettiin vanhemmille erikseen kysyttäessä vain kolme arkipäivää ennen päätöksentekoa, ja niiden sisältö on osittain virheellistä ja harhaanjohtavaa. Jokaiselle lapselle on esimerkiksi merkitty koulun alkamisajaksi klo 9.45, vaikka Keskuskoulussa ei aloiteta koulupäivää koskaan tuohon aikaan. Miksi tällaista virheellistä tietoa levitetään? Onko tarkoitus manipuloida lukuja, jotta kuljetusaikalaskelmat näyttäisivät lyhyemmiltä?

Mahdollisia lehmänkauppoja ja poliittisia sopimuksia?

Epoo ja Ilola ovat lakkautusuhan alla, mutta Porvoon oppilaskohtaisesti kalleimpaan kouluun, Grännäsiin, ei kosketa. Tämä herättää kysymyksen, onko taustalla poliittisia sopimuksia, joissa joidenkin koulujen säilymisestä on sovittu muiden kustannuksella.

Sivistystoimen toiminta herättää myös ihmetystä. Miksi Epoon ja Ilolan oppilasmääriä ei kasvateta konkreettisilla toimenpiteillä, kuten laajentamalla Ilolan oppilaaksiottoaluetta Jakariin ja Sannaisiin? Sen sijaan lakkautusten edistämiseen käytetään huomattavia resursseja, eikä paikallisyhteisöjä ja yrittäjiä kuulla.

Taloudelliset kytkökset – kuka hyötyy?

Palveluverkkoselvityksen laatimiseen on käytetty jo yli 100 000 euroa. Sama konsulttiyhtiö, joka laati selvityksen, on myös mukana suunnittelemassa 30 miljoonan euron jättikoulua Gammelbackaan. Tämä herättää huolen konsulttiyhtiön riippumattomuudesta: hyötyykö se taloudellisesti lakkautuksista ja uusista rakennushankkeista?

Rakennusprojektit tarjoavat mahdollisuuksia grynderien ja suurten toimijoiden voitontavoittelulle. Keskittämispolitiikka näyttäisi palvelevan taloudellisia intressejä – mutta kenen kustannuksella?

Kuntalaisten vahva tuki kyläkoulujen puolesta

Porvoon kyläkoulujen puolustamisella on vahva kansan tuki. Adressin on allekirjoittanut tähän mennessä noin 8000 yksityishenkilöä ja 300 yritystä. Tämä kertoo kuntalaisten tahtotilasta, jota ei voi ohittaa.

Kyläkoulujen lakkautuksilla on kauaskantoisia seurauksia: ne kuihduttavat kyläyhteisöjä, vähentävät alueen houkuttelevuutta lapsiperheille ja heikentävät maaseudun elinvoimaa. Kyläkoulut eivät ole vain koulurakennuksia – ne ovat yhteisöjen sydän ja lasten kasvun tukipilareita.

Porvoon päättäjiltä vaaditaan nyt rehellisyyttä, avoimuutta ja kuntalaisten äänen kuulemista. Päätöksiä ei tule tehdä hyödyntavoittelijoiden ehdoilla tai ideologisin syin, vaan kuntalaisten ja lasten edun mukaisesti. Porvoon kyläkoulut eivät ole vain osa historiaamme – ne ovat avain elinvoimaiseen tulevaisuuteen.

Malina Pursiainen

Puheenjohtaja

Ilolan koti- ja kouluyhdistys ry

Anella Ahokas

Puheenjohtaja

Epoon koulun vanhempainyhdistys

Julkaistu Uusimaa-lehdessä 9.12.2024